Patsaat ja muistomerkit
Jääkärietappi–muistomerkki
Maamme itsenäisyystaisteluun liittyvä jääkäriliike sai alkunsa marraskuussa 1914 julkaistusta laajasta venäläistämisohjelmasta, joka toteutettuna olisi johtanut maan liittämisen Venäjän keisarikuntaan. Itsenäisyysliikkeen kokouksessa 20.11.1914 päätettiin ryhtyä valmisteluihin kansanarmeijan luomiseksi, tavoitteena Suomen irrottaminen Venäjästä.
Pitäjän halki kulki ainakin neljä reittiä Tornionjoen yli Ruotsiin ja siitä syystä Ylitornio oli koko valtakunnan tasolla merkittävä ”jääkäripitäjä”. Sen kunniaksi on JP 27:n Perinneyhdistys ry:n Länsipohjan osasto pystyttänyt 22.8.1998 jääkärietappimuistomerkin, joka sijaitsee Tornionjoen rannalla Niuron Perinnetalon pihassa.
Ämminpirtin muistomerkki
Sijaitsee Kuivakankaalla, ns. Ämminpirtin paikalla. Patsaan on pystyttänyt Ylitornion vapautussoturien huoltosäätiö. Kyseisellä paikalla vangittiin 2.2.1918 venäläiset sotilaat ja Ylitornio vapautui vieraista miehittäjistä. Paljastustilaisuus oli 15.5.1983. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Siikanen ja luonnonkiveen upotetun reliefin on tehnyt taiteilijaprofessori Ensio Seppänen.
Annikki Kariniemen patsas
Taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen veistämä patsas on pystytetty Aavasaksalle vuonna 1990. Patsaalla halutaan kunnioittaa Lapin naisia ja erityisesti kirjailija Annikki Kariniemeä. Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoja erätarinoita kirjoittavia naisia. Hän eli vuosina 1913-1984. Kariniemi on julkaissut romaaneja, nuortenkirjoja sekä lukuisia artikkeleita ja novelleja. Kirjailija toimi useiden lehtien avustajana sekä oli Pohjoiset kirjailijat -yhdistyksen perustajajäsen.
Väinö Kataja patsas
Väinö Katajan patsas sijaitsee kirkonkylän keskustassa, kunnanvirastoa vastapäätä. Sen on pystyttänyt Ylitornion kunta ja veistänyt taiteilijaprofessori Ensio Seppänen. Patsas paljastettiin 13.8.1972. Muistomerkillä on haluttu kunnioitta ylitorniolaisen kirjailijan, Väinö Katajan, elämäntyötä. Vuosina 1867-1914 elänyt kirjailija on tunnettu ylitorniolaisen ja laajemminkin peräpohjalaisen kansanelämän kuvaaja. Hän on julkaissut romaaneja, novelleja, kertomuksia ja näytelmiä. Teoksista tunnetuimpia on Koskenlaskijan morsian, jonka pohjalta on tehty myös elokuva. Väinö Katajan kodin paikalla sijaitsee Iikan tupa-niminen mökki, jossa on kesäaikaan esillä hänen tuotantoaan.
Sankaripatsas
Kirkkopihalla on sankaripatsas, joka on Kalervo Kallion veistämä ja nimeltään ”Rukoileva äiti”. Se paljastettiin v. 1958 ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Kirkon vieressä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne on haudattu 222 kaatunutta Ylitorniolaista sotilasta. Ensimmäiset vainajat haudattiin jo ennen kirkon vihkimistä.